Köyhyys vaarantaa lapsen tulevaisuuden
Kumpi koettelee lapsen mielenterveyttä enemmän, perheen köyhyys vai vanhempien työttömyys? Työttömyys, uskoo Ison-Britannian hallitus – mistä tietenkin seuraa, että vanhemmat pitää saada töihin palkalla millä hyvänsä. Ei uskota, että lapsia auttaisi perheen pelastaminen köyhyydeltä esim. sosiaalietuuksia parantamalla.
Liverpoolin yliopistossa tehty tutkimus haastaa poliitikkojen näkemyksen. Lancet Public Health -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan niin lasten kuin äitienkin mielenterveyttä syö nimenomaan köyhyys, ei työttömyys sinänsä.
Työ ei siis auta, jollei se vähennä köyhyyttä ja työtätekevien köyhien määrää, joka kasvaa kaikkialla länsimaissa.
Köyhyyteen ajautuminen nosti lasten mielenterveysriskiä 40 %:lla, ja äitien 44 %:lla. Tutkijoiden mukaan köyhyyden negatiiviset vaikutukset välittyvät lapsiin usein juuri äidin kautta.
Suhteellisen köyhyysrajan alapuolelle pudonneiden perheiden lapsilla on muita enemmän sosiaalisia, emotionaalisia ja käyttäytymiseen liittyviä ongelmia riippumatta siitä, liittyikö perheen köyhyyteen työttömyyttä vai ei.
Mielenterveyden häiriöt lisäävät lasten poissaoloja koulusta, haittaavat kognitiivista kehitystä ja heikentävät itsetuntoa. Kaikki tämä takaa, että köyhyyttä ja sen negatiivisia psyykkisiä vaikutuksia uusintava ketju jatkuu tuleviin sukupolviin.
Tutkimuksen aineistona oli kansallisesti kattava otos lapsiperheitä, joiden vuonna 2000 syntyneiden lasten kehitystä seurattiin vuoteen 2012. Seuratuista 6 063 perheestä 844 eli 14 % päätyi tarkastelujaksolla köyhyysrajan alapuolelle.
Suhteellisesti köyhinä pidettiin perheitä, joiden tulot olivat maan kotitalouksien keskituloista 60 % tai alle. Näin laskien peräti joka neljäs brittilapsi elää köyhyydessä, ja määrän uskotaan kasvavan 50 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Mielenterveyden häiriöistä kärsii tällä hetkellä noin joka kahdeksas 10–15-vuotias Isossa-Britanniassa asuva lapsi.
The effect of a transition into poverty on child and maternal mental health: a longitudinal analysis of the UK Millennium Cohort Study. The Lancet Public Health, verkkojulkaisu 15.2.2017.
Lue myös: Köyhyys periytyy tytöille
Lue myös: EU:n lapsilisä laajentaisi solidaarisuutta
Lue myös: Uusi sota köyhyyttä vastaan
Lue myös: Oikeus unelmiin
Lue printtilehdestä loput Tutkitut:
Lapsentekoa lykänneet naiset ovat usein pitkälle koulutettuja, menestyviä ja tupakoimattomia.
Liikuntapeli voi edistää myös sosiaalista hyvinvointia.
