Siirry sisältöön
Uusi koti ulkomailla

Ensimmäinen koulupäivä ja äitiä jännittää

19.01.2017

Akun ensimmäinen koulupäivä oli täynnä jännitystä. Olimme pari päivää aikaisemmin käyneet ostamassa koulupuvun ja hyvissä ajoin ennen kouluun lähtöä Aku sovitteli kravattia kaulaansa. Olin ostanut klipsillä laitettavan valmiiksi solmitun kravatin, sillä arvelin sen olevan helpompi laittaa aamuisin.

Edellisellä viikolla olimme käyneet myös tutustumassa uuteen kouluun, joka vaikutti kaikin puolin hyvältä. Englannissa on valittavana julkisia ja lukukausimaksullisia yksityisiä kouluja, joista Aku meni julkiseen kouluun. Vararehtori kehui koulun ilmapiirin olevan ystävällinen ja myöskin koululla kierrellessämme tunnelma vaikutti kivalta. Pidin erityisesti siitä, kuinka koulu oli koristeltu erilaisin lasten tekemin taideteoksin ja koulun aikuiset vaikuttivat panostavan oppimisilmapiiriin muutenkin.

Meiltä oli koululle noin 15 minuutin kävelymatka. Kuulin, että Englannissa lapset saatetaan joka päivä kouluun noin 10-11-vuotiaiksi asti, jolloin he siirtyvät ala-asteelta yläasteelle. Koulut aloitetaan jo 4-5-vuotiaina, joten viidettä luokkaa Suomessa käyvä Aku aloitti nyt seitsemännellä luokalla.

Ensimmäisenä aamuna lähdimme hyvissä ajoin kävelemään koululle ja Aku oli iloisin ja luottavaisin mielin. Koulun portilla kaksi opettajaa tulivat vastaanottamaan Akua ja he vaikuttivat oikein mukavilta ja ystävällisiltä. Kaikki muut tuntuivat olevan luottavaisina ja rentoina, mutta minä vain sisimmässäni salaa hieman jännitin ja huolehdin. Annoin vielä Akulle nopeat onnenhalaukset ja suukon ensimmäiseen päivään. Opettajat naureskelivat vitsinä, että oli liian pitkät halaukset. Sitten he lähtivät porukalla iloisesti rupatellen koulun uumeniin. Katsoin vielä heidän loittonevia selkiään ja toivoin kaiken menevän hyvin.

Uutisia odotellessa

Päivä kului hitaasti. Tuijottelin kelloa ja harkitsin jo puolivakavissani meneväni luuhailemaan salaa koulun liepeille, josko näkisin pieneltä vilaukselta aidan takaa miten siellä menee. Yhden aikaan opettajalta onneksi tuli sähköpostia, jossa hän kertoi kaiken sujuvan oikein hienosti. Aku oli kuulemma otettu luokassa hyvin vastaan ja kehui Akun reippautta ja mainitsi myös Akun olevan puhelias poika. Kivi vierähti sydämeltäni ja koulun loputtua portista juoksikin iloinen poika, jolla oli paljon uutta kerrottavaa ensimmäisestä päivästä.

Ostimme ensimmäisen koulupäivän kunniaksi leivokset ja teekuppien ääressä kuulin, kuinka luokkalaiset olivat olleet ystävällisiä ja kyselleet Akulta paljon Suomesta. Luokkalaisilla oli ollut jopa pientä kilpailua siitä, kuka saisi opastaa Akua ympäriinsä. Myös opettajat olivat olleet kuulemma kivoja ja auttavaisia.

Koulussa on tiukka kännykkäkielto, eikä kännyköitä saanut käyttää astuttuaan koulun portista sisään. Opettajat ottaisivat ne muussa tapauksessa oppilaalta päivän ajaksi pois. Akun koulussa Suomessa kännykkäkieltoa ei ole, joten täällä ollaan tiukempia sen suhteen.

Viikko jatkui samaan mukavaan malliin ja Aku on saanut koulusta uusia kavereita. Aku aloitti myös ranskan kielen opiskelun ja oli siitä innoissaan.

Näistä tunnelmista oli hyvä jatkaa kouluvuotta.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »