Siirry sisältöön
Emilian pesue

Sukuni naisten ruokakulttuuri

08.03.2017

Lapsen Maailman bloggaajien kesken ideoimme yhteisiä teemoja. Adoäidin elämää kirjoittava Tuula ehdotti aiheeksi sukupolvien jatkumoa. Aiheesta minulle tuli välittömästi mieleen ruuat ja ruokatavat, jotka ovat siirtyneet mummoltani omalle äidilleni ja äidiltäni edelleen minulle ja lapsilleni. Monet tavat ovat toki sellaisia, jotka kuuluvat yleisemminkin suomalaiseen ruokakulttuuriin, mutta silti mieltäni lämmittää, jos ajattelen niiden periytyvän meidän ruokapöytäämme ennen kaikkea mummolastani.

Mummo keitti aamupuuron navettatöiden jälkeen. Puuro oli kaurapuuroa tai ruisvelliä. Jälkimmäistä meillä on äärimmäisen harvoin, mutta kaurapuuroa syömme melkein joka aamu. Lisukkeet ovat toisinaan hieman eksoottisempia kuin mummollani aikanaan.

Suvussani tyypillisesti ruokaa syödään vähän kerralaan, mutta usein. Meidän perheessä Lyylillä on aina ensimmäisenä nälkä. Aamupäivälläkin syömme välipalaa noin kello 10. Ruokarytmi onkin hyvin vastaava kuin mummollani, joka keitti papalle kymmenkahvit.

Soppaa eli marjakiisseliä mummoni teki jälkiruuaksi. Meidänkin perheessä soppa menee kuin kuumille kiville, joskin syömme sitä tyypillisesti aamu-, väli- tai iltapalana.

Ruisleipä ja peruna olivat mummoni ruokavaliossa keskeisellä sijalla. Listaan kuului myös piimä, mutta sen juonti ei ole siirtynyt lapsilleni, ja itsekin juon piimää äärimmäisen harvoin. Mummoni söi perunaa etenkin keitettynä. Itse valmistan perunaa monin eri tavoin, enkä tiedä, olisiko mummoni pitänyt soijapyöryköistä.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Saat parhaat juttumme sähköpostiin kerran kuukaudessa.

Tilaa »