Hyppää sisältöön

Köyhällä lapsella suurempi riski käyttäytyä itsetuhoisesti

Kohdennettu tuki taloudellisesti huono-osaisille perheille saattaisi ehkäistä ongelmia. Tarvitaan myös yhteistyötä eri viranomaisten välillä.
Julkaistu
Köyhällä lapsella suurempi riski käyttäytyä itsetuhoisesti

Mitä enemmän vanhemmilla on mielenterveyden häiriöitä, sairaalajaksoihin johtanutta päihteiden käyttöä ja rikosepäilyjä, sitä suuremmaksi nousee lapsen riski vahingoittaa itseään. Lapsuusajan haitallisten kokemusten lisäksi itsensä vahingoittamisen riskiä kasvattaa perheen matala tulotaso, kertoo Joonas Pitkäsen maaliskuussa tarkastettu väitöstutkimus (helsinki.fi).

Vanhemman koulutustaso näkyy puolestaan nuoren hoitoon hakeutumisessa: psykiatrista hoitoa saavat todennäköisemmin ne itseään vahingoittaneet nuoret, joiden vanhemmilla oli ylemmän korkea-asteen koulutus. Harvinaisinta hoitoon hakeutuminen oli niillä, joiden vanhemmilla oli perusasteen koulutus.

Pitkänen setvii väitöksessään haitallisten lapsuudenajan kokemusten, vanhempien sosioekonomisten resurssien ja itsensä vahingoittamisten välisiä yhteyksiä. Itsensä vahingoittaminen todettiin tapauksia seuranneista sairaalajaksoista, mikä tarkoittaa, että tapaukset olivat vakavia. Kyse oli useimmiten myrkytyksistä.

Tarkasteltavina olivat myös nuoruusiän diagnosoidut mielenterveyden häiriöt, sijoitukset kodin ulkopuolelle ja poliisin tietoon tullut rikollisuus.

Pitkittäistutkimus perustuu rekisteriaineistoihin vuosina 1986–2000 syntyneistä ja Suomessa vuonna 2000 asuneista lapsista ja heidän biologisista vanhemmistaan. Aineiston seuranta-aika ulottui vuoteen 2017.

Sekä äitiin että isään liittyvät haitalliset lapsuudenkokemukset lisäsivät itsensä vahingoittamisen riskiä: mitä enemmän haitallisia kokemuksia, sitä suurempi riski.

Vähäosaisuus liittyi itsensä vahingoittamisen lisäksi nuoruusiän väkivaltarikollisuuteen, sijoituksiin kodin ulkopuolelle ja heikkoon koulumenestykseen.

Hyvinvointialueilla on näytön paikka!

Itseään vakavasti vahingoittavat nuoret joutuvat siis tekemisiin monenlaisten viranomaisten kanssa. Pitkäsen mukaan monialainen yhteistyö eri viranomaisten välillä voisi tehostaa auttamista.

Erityisen paljon itsensä vahingoittamisen riskiä näyttivät lisäävän perheen matala tulotaso ja haitalliset kokemukset yhdessä. Kohdennettu tuki taloudellisesti huono-osaisille perheille saattaisi tutkijan mukaan ehkäistä sekä itsensä vahingoittamisesta johtuvia sairaalajaksoja että muita nuoruusiän ongelmia.

Nuorten hyvinvointi, mielenterveys ja väkivaltarikollisuus ovat tällä hetkellä uutisotsikkojen ykkösaiheita. Psykiatrinen hoito on ruuhkautunut, ja nuorten itsemurhat ovat Suomessa verrattain yleisiä muihin Euroopan maihin verrattuna.

Pitkäsen tulokset kertovat, että psykiatrisen hoidon käyttö jakautuu eriarvoisesti niissäkin perheissä, joissa hoidon tarve on suurin. Tutkija muistuttaa, että yksi soteuudistuksen tärkeimmistä tavoitteista oli juuri hoitojärjestelmän eriarvoisuuden vähentäminen. Nähtäväksi jää, miten uudet hyvinvointialueet tässä nuorten kohdalla onnistuvat.

Hyvä lukija,  

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema Lapsen Maailma -lehti on journalistisin periaattein toteutettava aikakauslehti, joka katsoo maailmaa uteliaan lapsen silmin. 

Tue Lastensuojelun Keskusliittoa sekä laadukasta journalismia tilaamalla Lapsen Maailma  joko diginä tai painettuna lehtenä

Ulla Siimes, päätoimittaja ja Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja  

Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *