Hyppää sisältöön

YouTube teki Mikael Hertellistä alias Deatasta staran

Youtube ja videoiden tekeminen eli tubettaminen ovat nostaneet hurjasti suosiotaan viime vuosina. Ilmiö on myös synnyttänyt Suomeen uusia tähtiä ja fanikulttuurin. Mikael Hertell alias Deata on suuri stara.
Julkaistu
Teksti Johanna Pakarinen
Kuvat Mikko Kauppinen
YouTube teki Mikael Hertellistä alias Deatasta staran

Deatan koti muistuttaa studiota.

Väenpaljoudessa on paikoin vaikeaa edetä. Pidän 10-vuotiasta poikaani tiukasti kädestä kiinni, kun etenemme tungoksen keskellä kohti Tubecon-tapahtuman ydintä Hartwall Arenalla.

Kuljemme ohi aikuisparkin, joka mainostaa ”voit jättää aikuisesi tänne”. Aikuisparkissa on asiantuntijaluentoja sekä muuta ohjelmaa vanhemmille. En taida olla heistä ainoa, joka vasta tapahtuman keskellä herää ilmiön laajuuteen – elokuinen tapahtuma oli loppuunmyyty.

Tubettajat ovat kuin rokkitähtiä.

Eräs vanhempi päivittelee vierustoverilleen:

– Tubettajathan ovat ihan kuin rokkitähtiä, aiheuttavat hysteriaa!

Hallin sisällä jonot kiemurtelevat satapäisinä. Lapset ja nuoret jonottavat tapaamaan suosikkitubettajiaan, kuten Wildeemiä, Lakkoa, Deataa ja Mariieveronicaa.

Jokainen jonottaja saa halutessaan nimikirjoituksen, pääsee vaihtamaan vuorollaan pari sanaa idolinsa kanssa, antamaan halauksen tai ottamaan selfien. Monet näyttävät jonossa jännittyneiltä ja odottavaisilta.

Pääsemme aidan viereen etummaisiksi seuraamaan tapaamista eli miittiä. Poikani suureksi iloksi saan otettua valokuvan, jossa hän on etualalla ja taustalla näkyy tubettajia. Myös muut tapaajat hihkuvat onnesta onnistuneiden selfieiden tai halausten jälkeen. Jotkut ovat tuoneet idolilleen pienen lahjankin, kuten pehmolelun.

Kotimatkalla poika kertoo, että hänestäkin tulee vielä tubettaja tai e-urheilija.

Googlettamalla selviää, että muutaman suosituimman suomalaisen youtubettajan videoita on katsottu yhteensä yli 20 miljoonaa kertaa. Videoissa on erilaisia sisältöjä. Osa pitää Youtubessa videoblogia, osa tekee sketsivideoita ja toisilla on pelivideoihin keskittyvää materiaalia.

– Videot on hauskoja ja niistä saa uutta tietoa peleihin, kertoo poika.

Hän katselee myös englanninkielisiä pelivideoita, ja äitinä olen tietenkin tyytyväinen kielitaidon karttumisesta.

Käyn etsimässä suosituimpien suomalaistubettajien pelivideoita. Yhdellä energisen oloinen Deata pelaa Minecraftia ja kommentoi pelaamistaan. Hän julkaisi viime vuoden aikana videoita päivittäin tai joka toinen päivä. Hänen käyttäjätilillään on huikeat 100 000 tilaajaa – se on yksi Suomen suosituimpia.

Mikael Hertell on Youtubessa Deata.

Mikael Hertell on Youtubessa Deata.

Pöydällä on iso mikrofoni, joka tuo mieleen radiostudion. Deatan eli Mikael Hertellin, 20, kotona studiomaisuutta lisää myös yksiön seinän vieressä oleva softbox, jolla voidaan tuoda valoa kuviin. Kamerat ovat siistissä rivissä hyllyllä, yhdellä hyllyllä on pino fanikirjeitä. Myös seinälle on liimattu fanien lähettämiä piirustuksia.

– Fanipostia tulee tiuhaan tahtiin. Nuo kaikki ovat tulleet kahden viikon aikana, Mikael kertoo.

Deatan postiluukusta on tiputettu suklaapatukoita – ja jopa rahaa.

Kirjeitä on kymmeniä. Tähän mennessä ne ovat täyttäneet jo neljä pahvilaatikollista.

Kirjeitä lähettelevät enimmäkseen 12–16-vuotiaat tytöt. Piirustuksiakin tulee paljon. Yhdessä lukee isolla ”meidän Deata”.

Tunnettavuuden myötä Mikael on joutunut muuttamaan numeronsa ja osoitteensa salaisiksi, mutta silti jotkut ovat löytäneet hänet ja soittelevat summeria päivisin. Postiluukusta on tiputettu suklaapatukoita ja jopa rahaa – energiajuomiin.

Youtube on Deatan elämässä etusijalla.

Youtube on Deatan elämässä etusijalla.

Kiinnostus videoiden tekemiseen lähti pelaamisesta ja muiden pelivideoiden katsomisesta. Ennen oman kanavan perustamista Mikaelilla oli neljän kaverinsa kanssa puolen vuoden ajan pelikanava, jonne he latasivat sisältöä. Kaverukset eivät kuitenkaan ehtineet pelailla samaan aikaan, joten se jäi.

Mikaelin omalla kanavalla tuli lokakuun lopulla kolme vuotta täyteen.

– Suomen kokoisessa maassa tubettaminen on aika vaikea laji. Työllistyäkseen alalle on väkiluvusta saatava iso prosentti puolelleen, eikä sekään välttämättä riitä.

Suomessa arviolta kymmenen tubettajaa työllistää itsensä tekemällä videoita. Tulevaisuudessa määrän ennustetaan kasvavan.

– Suomessa suosio ja ala kasvavat hurjaa vauhtia, joten monella voi olla vaikeuksia pitää jalat maassa.

Mikaelin – tai siis Deatan – videoiden leikkaukset vaihtelevat nopeasti ja hänen nykyiseen tyyliinsä kuuluu runsaasti erikoistehosteita. Hänellä on tapana puhua paljon pelaamisen ohella.

Ennen Mikael sai videot valmiiksi nopeasti: ne lähinnä raakaleikattiin muutamassa minuutissa valmiiksi. Mutta nyt viiden minuutin videon editoimiseen voi mennä parikin päivää. Materiaalia on usein toista tuntia, josta Mikael tiivistää parhaat palat viiteen minuuttiin.

Skeittailu tuo vastapainoa ruudun tuijottamiselle.

Skeittailu tuo vastapainoa ruudun tuijottamiselle.

Häneltä kuluu tieto- ja viestintätekniikan insinööriopintoihinsa sekä videoiden tekemiseen usein jopa 13 tuntia päivässä. Juuri hankkimallaan longboardilla hän ehtii sentään käydä skeittaamassa ja tapaamassa kavereitaan.

– Youtube menee aikalailla kaiken edelle, sillä olen nähnyt tämän eteen niin paljon vaivaa. Mutta videoita on kyllä tosi hauska tehdä.

Mikaelin vanhemmat kannustavat poikaansa, tosin hekään eivät ensin ajatelleet, että tubettamisella voisi työllistyä. Mikaelia häiritseekin välillä, etteivät ihmiset osaa suhtautua videoiden tekemiseen työnä.

– Jos joku on suositumpi tai erilainen kuin toinen, jo se on joillekin liikaa. Samanlaisuuskaan ei kyllä kaikille käy, koska silloin on muka matkinut jotain toista! Mikael nauraa.

Kommentteja yhteen videoon tulee yleensä 500–1 000 ja niiden sisällöt vaihtelevat. Nuorimmat kommentoijat ovat vasta 12-vuotiailta, mutta vihaisimmat postit tulevat yleensä vähän vanhemmilta. Monet heistä sanovat olevansa kriittisiä.

– Ihmisiltä on mennyt sekaisin vihapostin ja kritiikin ero. Ihan yleinen vihaviesti on esimerkiksi ”tapa itsesi”.

Tubettajan toimenkuvaan kuuluu myös osallistuminen erilaisiin tapahtumiin. Viime aikoina se on työllistänyt Mikael Hertelliä yhä enemmän.

Pelaavatko lapset liikaa? Kuinka pelaamiseen kannattaisi suhtautua? Pelikasvattaja Mikko Meriläisen mukaan pelipaniikki on pitkälti liioiteltua.

– Liikaa pelaavia on nykytutkimuksen mukaan kaikista aktiivisista pelaajista 3–8 prosenttia. Rajoittaminen on toki joskus paikallaan, ja pelien ikärajat kannattaa selvittää. Tarvetta varsinaisesti rajoittaa ei ole, jos perheen asiat ovat muuten tasapainossa.

Kyse on ihan peruskasvatustehtävästä. Vanhempien kannattaa olla perillä ja kiinnostua siitä mitä lapsi tekee ja minkä parissa viettää aikaa. On hyvä kysyä, mitä pelejä lapsi pelaa, selvittää pelin ideaa, tarkkailla, pelaako lapsi niitä yksin vai muiden kanssa ja kysyä, mikä peleissä on niin hauskaa. Pelien parissa voi siis käydä ihan samanlaisia keskusteluja kuin vaikkapa kirjojen.

– Vanhempien kannattaa varoa, etteivät he ohita pelaamista liian kevyesti. Jos lapsi on hyvä ja lahjakas jossain pelissä, on tärkeää, ettei vanhempi väheksy, sano vaikkapa, että ”käyttäisit aikasi johonkin järkevään”. Silloin lapsen itsetunto saa aika tällin.

Mona Moisala on tehnyt kognitiivista tutkimusta pelien vaikutuksesta. Hän tutkii aivoja ja on erityisen kiinnostunut tarkkaavaisuudesta. Hän on muun muassa selvittänyt nuorten tietokonepelaamisen vaikutuksia tarkkaavaisuuteen.

– Jos puhutaan puhtaasti aivojen kyvystä käsitellä ja vastaanottaa tietoa, tutkimukset ovat osoittaneet, että jos tietokonepelien pelaamisella on vaikutuksia aivojen toimintaan, ne ovat lähes poikkeuksetta positiivisia. Pelien pelaaminen on näyttänyt parantavan kykyä tarkkailla useaa kohdetta samanaikaisesti ja nopeuttavan reaktioaikoja monenlaisissa tehtävissä.

Miten tietokonepelaaminen vaikuttaa aivoihin?

Meriläinen ja Moisala tähdentävät, että hyvinvointi koostuu monesta asiasta. Elämän on siis hyvä olla tasapainossa, jolloin lapsella on muitakin kiinnostuksen kohteita kuin pelit. Tarvitaan sosiaalista kanssakäymistä, liikuntaa, ulkoilua, unta – ja joskus jopa ihan vain tylsyyttä.

Poikani kertoo rakentaneensa tosi hienon rakennuksen Minecraft-pelissä. Kysyn, voisinko ottaa siitä kuvan. Poika ilahtuu ja kuulen paljon yksityiskohtia rakennusprosessista. Hän osaa myös kertoa, kuinka näytöstä saadaan kaapattua kuva. Päivän päätteeksi saammekin seinälle koristeeksi tosi hienon otoksen.

Tsekkaa video

Winter Assembly 2016

5.–7. helmikuuta Helsingin Messukeskuksessa pidetään tietokonekulttuurin festivaali Winter Assembly 2016, joka on yksi maailman suurimmista.

Tapahtumassa esitellään monipuolisesti pelaamista, koodaamista – lähes kaikkea, mihin tietokone taipuu. Paikalla on myös tubettajia, joita voi tavata miiteissä.