Kasvu

Lukujärjestys roskiin!

15.04.2014 Elina Hirvinen Päivi Karjalainen

Halkokarin koulun opettajat Tommi Nurmi ja Sirkku Lähdesmäki oppilaineen pänttäävät matikkaa tangram-palasilla.

Halkokarin koulun opettajat Tommi Nurmi ja Sirkku Lähdesmäki oppilaineen pänttäävät matikkaa tangram-palasilla.

Tulevaisuuspedagogit Sirkku Lähdesmäki ja Tommi Nurmi opettavat tekemisen kautta. Ilmiölähtöinen metodi on herättänyt kiinnostusta kansainvälisestikin.

Sirkku Lähdesmäen, 39, ja Tommi Nurmen, 40, kodissa Kokkolan Pihlajatiellä on harvinaisen rauhallista. Uusperheen kuusi lasta yhtä lukuun ottamatta ovat omilla reissuillaan, mutta hiljaista suuren keittiönpöydän ääressä ei ole. Kun pariskunta puhuu työstään: opettamisesta, lapsista ja suomalaisen peruskoulun nykyopetustavoista desibelit nousevat ja puna kohoaa poskille. Innosta.

Sitä, uskoa, kehityshalukkuutta omaa ammattitaitoa kohtaan mutta myös turhautumista on kysytty neljän viime vuoden aikana, kun alaluokkia opettavat Lähdesmäki ja Nurmi ovat kehittäneet ilmiölähtöisen, kokonaisuuksiin pureutuvan opetusmetodin. Se on herättänyt ennakkoluulottomuutensa ja hyvien tulostensa myötä kasvatusalan ammattilaisten huomiota jo kansainvälisestikin.

Suomalainen koulujärjestelmä ja tapa opettaa ovat 80-luvulta. Enää emme voi opettaa lapsille vain tietoja. Kun kaikki tieto on käden ulottuvilla, tulee meidän opettaa, miten kaikkea tuota tietoa voi käyttää.

Käytännössä se tarkoittaa, että sekä Sirkun että Tommin oppitunneilla unohdetaan lukujärjestykset ja perinteiset oppiaineiden rajat. Uutta opitaan toisinaan nyrkit savessa sanan varsinaisessa merkityksessä.

Kehittämishankkeesta ristiretkeksi

Kaikki sai alkunsa 2009 Kokkolassa, kun parikymmenpäinen joukko suunnitteli Opetushallituksen rahoittamaa oppimisympäristöjen kehittämishanketta. Mukana istui Halkokarin koulun luokanopettaja Sirkku Lähdesmäki.

Olin tehnyt opettajan työtä vuosia ja turtunut. Opetin kuin olisin elänyt lapsuuttani uudelleen: toistin pulpetissa istuville lapsille samoja asioita vuodesta toiseen samoin hyviksi havaituin metodein. Se oli kerta kaikkiaan raivostuttavaa! Mietin, voiko tämä olla totta. Tätäkö minä näille lapsille työnnän seuraavat kolmekymmentä vuotta?

Toistin oppilaille samoja asioita vuodesta toiseen. Se oli raivostuttavaa!

Sirkku uskoi, että kasvatustieteen maisterina hänellä olisi ammattitaitoa enempään. Että lapsille saisi opetettua samat tiedot ilman lukujärjestyksiin ja tuntijakoihin sidottuja rajoja.

Kehittämishanke ja sen tiimoilta kollegojen kanssa käydyt keskustelut muodostuivat hyvin pian työni kannalta ratkaiseviksi. Sain kriittisesti kolistella ajatuksiani kasvatusalan ammattilaisten kanssa.

Olin opettanut silloista luokkaani kaksi vuotta. Päätin luottaa ammattitaitooni, ja jätin oppikirjat syrjään ja lähdin toteuttamaan ilmiölähtöistä opetustyyliä luokassani. Luokkahuoneen rajat rikottiin, ja uusia asioita lähdettiin opiskelemaan pihalle tai puistoon. Matematiikan maailmaan saatettiin sukeltaa vaikkapa liikuntasaliin rakennetulla matikkaradalla.

Ristiretki pistettiin pian merkille opettajien ja oppilaiden vanhempien keskuudessa. Hyppy kohti uutta ja tuntematonta sai vastaan sekä kehuja että kyseenalaistamista.

Osa haltioitui, osa epäili. Sain perustella opetusmetodiani, mutta tunsin ensimmäistä kertaa olevani todella alani ammattilainen.

Kauan ei Sirkun tarvinnut yksin taivaltaa. Samanlaiset ammatilliset ihanteet omaava kollega löytyi, kun Halkokarin koulun matematiikkapainotteisen luokan opettajana aloitti Tommi Nurmi.

Toimiva ryhmä oppii

Tommikin oli tullut aiemmassa koulussaan tunnetuksi tavastaan opettaa konkreettisen tekemisen kautta. Eipä aikaakaan, kun Sirkun ja Tommin opettamiskäytännöt kohtasivat, ja tiivis yhteistyö sai alkunsa.

Halkokarin koulun oppilaskunta Sumusireenin ideoima ja maalaama Tunneparkki helpottaa tunnetilojen ilmentämistä.

Halkokarin koulun oppilaskunta Sumusireenin ideoima ja maalaama Tunneparkki helpottaa tunnetilojen ilmentämistä.

Olimme niin innoissamme! Ihan sama, mitä meille olisi sanottu, olisimme jatkaneet silti, he nauravat nyt.

Sirkun ja Tommin luokat nähtiin usein pihalla ja puistoissa tutkimassa, leikkimässä, valokuvaamassa tai vaikkapa tekemässä elokuvaa. Asiasta tietämättömän silmään touhu saattoi näyttää leikiltä, vaikka meneillään oli oppiaineiden rajoja rikkova oppimistapahtuma. Ja mikä tärkeintä: lapset olivat tekemisestä innoissaan.

Kokonaisuuksiin pureutuva ilmiölähtöinen opetus toteutuu pitkälti ryhmissä. Tommi korostaa, että opetustapa vaatii onnistuakseen ennen kaikkea ryhmätyötaitoja.

Jotta oppiminen voi alkaa, lapset täytyy saada ensin toimimaan hyvin yhdessä. Kokemuksesta voin sanoa, että lapset oppivat siihen todella helposti.

Sittemmin toisensa myös vapaa-aikana löytäneet Tommi ja Sirkku ovat toteuttaneet toiminnallista opettamista työssään jo useamman vuoden. Tulokset ovat olleet hyviä: oppimishäiriöt ovat vähentyneet ja kouluviihtyvyys parantunut. Ja mikä ilahduttavinta: koulun ulkopuolisista vierailuista on tullut oppilaille arkipäivää.

Tämä on meidän ajatuksemme koulunkäynnistä. Se on täysin oikea ja kunnollinen, vaikkei vastaakaan perinteistä opetustyyliä. Totta kai meillä on lukujärjestykset, sillä emme pidä kaikkia tunteja itse. Kielillä, liikunnalla tai vaikkapa käsitöillä on selkeät paikkansa oppilaiden viikkorytmissä. Muu onkin sitten vapaata soveltamista.

Aivan kuten perinteisessäkin opetustavassa, opetussuunnitelma luo raamit myös ilmiölähtöiselle opettamiselle.

Meillä opetus ei ole kuitenkaan tuntijakoista, vaan puhumme päivä- ja viikkojaksoista.

Valta edellyttää vastuuta

Sirkku Lähdesmäen ja Tommi Nurmen mielestä suomalaisessa koulujärjestelmässä törmää selkeästi havaittaviin ristiriitoihin, joista toiminnallisessa opetustyylissä pyristellään pois.

Perinteisesti opettaja kontrolloi oppimista, mutta toiminnallisessa opetustavassa oppilaille annetaan vastuuta ja työvälineitä oppia asioita itse.

Ja uskokaa pois, nämä lapset osaavat vaikka mitä!

Sirkku ja Tommi ovat kehittäneet oman arviointimenetelmän, sillä oppiaineiden rajoja rikkovalle oppimistavalle ei ollut olemassa valmista.

Lapsille voi näyttää, että opettajakin on vain ihminen.

Moni luulee, että jos annamme vallan lapsille, he tekevät sillä mitä vain, mutta niin ei käy. Loppujen lopuksi tämä on erittäin kontrolloitu opetusmenetelmä, jossa oppilas saa valtaa ja vapauksia vain, jos pystyy kantamaan vastuuta, Tommi selittää.

Toiminnallisen opetustyylin omaksuva opettaja joutuu haastamaan myös omat tietonsa. Opettajan ei tarvitse tietää ja osata kaikkea.

Tiedon tai osaamisen puute ei ole heikkous! Lapsille voi näyttää, että opettajakin on vain ihminen. Oppilaat opettavat myös toinen toisiaan, Sirkku muistuttaa.

Räiskyvä ja puhelias Sirkku on kouluttautunut myös draamapedagogiksi. Tommi puolestaan on tyyni ja rauhallinen, luonnontieteisiin erikoistunut opettaja.

Toiminnallinen opetustyyli ei ole riippuvainen opettajan persoonallisuudesta, vaan opettajan tahdosta tehdä koulusta erilainen paikka, Sirkku toteaa.

Tulevaisuuden koulu

Neljän vuoden aikana Sirkku Lähdesmäki ja Tommi Nurmi ovat saaneet taakseen opettajia sekä Kokkolasta että muilta paikkakunnilta. He ovat vastikään aloittaneet työn toiminnallisen opetustavan siirtämisestä myös yläkouluun.

Koulun matematiikkapainoitteisilla luokilla käytetään apuna monenlaisia toiminnallisuutta tukevia välineitä.

Koulun matematiikkapainoitteisilla luokilla käytetään apuna monenlaisia toiminnallisuutta tukevia välineitä.

Ponnistelut on pistetty merkille paitsi Kokkolassa myös kansainvälisesti. Sirkku ja Tommi käyvät usein luennoimassa kaupungin järjestämissä luokanopettajien täydennyskoulutuksissa. Myös Kokkolassa toimivan Yliopistokeskus Chydeniuksen luokanopettajaopiskelijat ovat päässeet osallisiksi opettajapariskunnan ajatuksista luennoilla ja työharjoittelussa.

Keväällä pariskunta otti osaa Kreikassa pidettyyn, Euroopan koulujen yhteiseen Future School -hankkeen päätösseminaariin, jossa eurooppalaiset kollegat pääsivät kuulemaan, kuinka Suomen Kokkolassa ilmiölähtöistä opettamista toteutetaan.

Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä koko talven erityisesti kreikkalaisten koulujen kanssa. Toivotaan, että Future School jatkuu Eu-projektina, iloitsee Tommi, joka vaihtaa tänä syksynä työpaikkaa Hollihaan kouluun ja aikoo jatkaa toiminnallista opetustyyliä uusien oppilaidensa kanssa.

Millainen oppimisprosessi on edessä niillä oppilailla, jotka siirtyvät toiminnallisesta oppimisesta takaisin perinteiseen opetuskulttuuriin?

Itsetunto, luottamus ja taidot eivät katoa minnekään. Osa oppilaistamme on siirtynyt jo yläkouluun ja ainakin heillä koulunkäynti on jatkunut hienosti opettajan metodeista riippumatta, Tommi korostaa.

Se hyvä ja kaunis, mitä lapsi on saanut, säilyy, vaikka opettajat ja opetusmetodit vaihtuisivat, Sirkku tietää.

Ilmiömäisiä vinkkejä

*Vaihda maisemaa! Ota kunnan, kaupungin ja lähialueiden mahdollisuudet käyttöön. Esimerkiksi museot ja taidenäyttelyt tarjoavat loistavan mahdollisuuden luokan pedagogisille teemapäiville.

*Mene luokan kanssa puistoon, rantaan tai vaikka metsään. Rakenna ympäristöön esimerkiksi tehtävärata, jota lapset kiertävät ryhmissä.

Keväällä tein viikinkiradan lähirantaan. Piilotin pienelle alueelle viikinki-aiheisia esineitä, aarteita. Oppilaat etsivät niitä ryhmissä, meillä oli todelliset arkeologiset kaivaukset! Esineiden innoittamana kerroin lapsille Suomen historiasta, viikinkiajasta ja historiantutkimuksesta. Tarinan ja tekemisen kautta opetushetki oli lapsille, ja myös minulle, todella mieluinen, Sirkku Lähdesmäki kertoo.

*Vie luokka metsään, jaa heidät ryhmiin, ja anna jokaiselle ryhmälle kamera. Rajatkaa metsästä pieni alue, ja anna oppilaille tehtäväksi kuvata kaikki alueen kasvit. Käykää lopuksi kuvat koko luokan kanssa yhdessä läpi, opetelkaa kasvien nimet, ja tutustukaa samalla ekosysteemiin.

Metsä antaa mahtavat puitteet esimerkiksi metsätaideteoksien tekemiselle. Kasvitietämys ja ryhmätyötaidot paranevat samalla, kun luovuus kukkii.

*Koulu tarjoaa monia mahdollisia elämykselliseen oppimiseen. Menkää luokan kanssa koulun pommisuojaan tai ullakolle. Kerro kynttilän valossa kristittyjen vainosta. Jännittävää, ja varmasti mieliinpainuvaa!

*Kiivetkää koko luokka koulun pihan ison kiven päälle. Leikkikää, että kivi on Lapin tunturi. Kerro lapsille kiven päällä Pohjois-Suomen luonnosta. Toimii varmasti paremmin kuin pulpetissa istuen.